Tiaiset Pihtiputaalla

Pihtiputaan Tiaisia 1800-luvun alkupuolella

Anja Lehtinen

Pihtiputaan kirkonkirjojen puuttuminen lähes 80 vuoden ajalta vaikeuttaa sukututkimusta. Tämän vuoksi jää väistämättä henkilöitä löytymättä ja tietoja perhesuhteista tms. avoimiksi. Onneksi Tiaiset ovat hankkineet ja omistaneet maata sekä asuneet samoilla paikoilla, sillä puuttuvaa tietoa on mahdollista löytää käräjäoikeuden pöytäkirjoista. Mielenkiintoista ja arvokasta tietoa saa muun muassa lainhuutoasioiden ja perintöriitojen asiakirjoista.

Pihtiputaalla ensimmäiset Tiainen-sukunimeä käyttäneet ovat todennäköisesti olleet Olavi Erkinpoika Tiaisen (Pölkin) lapset, jotka muuttivat Salamajärven Tialasta Pihtiputaan Pasalaan 1790-luvulla. Aikaisemmalta ajalta en ole löytänyt Pihtiputaalta Tiaisia.

Sen jälkeen kun Tiaisen pojat Erkki, Antti ja Abraham tulivat Pihtiputaalle ja perustivat perheensä, alkoivat Tiaiset lisääntyä nopeasti. Erityisen paljon Tiaisen pesiä syntyi Alvajärven ympärille.

Olavi Erkinpojalla oli myös kolme aikuiseksi kasvanutta tytärtä: Valpuri/Vappu, Brita Stina ja Sohvia. Hekin löysivät tiensä Pihtiputaalle.

                       

Erkki Olavinpoika (1758–1844)

Veljeksistä vanhin Erkki oli Salamajärven Tialassa asuessaan naimisissa Maria Jängän kanssa. Maria kuoli vuonna 1790 keuhkotautiin vain 30-vuotiaana. Heille oli ehtinyt syntyä viisi lasta, joista kaksi tyttöä kuoli aivan pieninä. Isälle jäi hoidettavaksi kolme poikaa: 7-vuotias Matti, 4-vuotias Antti ja vuoden ikäinen Heikki.

Erkki muutti puolisonsa kuoleman jälkeen Pihtiputaalle. Lapsille löytyi uusi äiti Pihtiputaan Pasalasta. Erkki vihittiin 1.1.1792 Vappu Laurintytär Variksen (s. 1768) kanssa. Tästä avioliitosta syntyi neljä lasta, joista kaksoset kuolivat heti synnyttyään ja Abraham-poika kahden kuukauden ikäisenä. Ainoastaan Erkki jäi eloon. Myös Vappu kuoli nuorena, noin 40-vuotiaana.

Erkki avioitui vielä kolmannen kerran. Hänen kolmas vaimonsa oli Leena Juhontytär Pasanen (s. 1786) Pihtiputaan Kammolasta. Lapsia heille syntyi viisi: Juho, Elias, Kustaa, Mikko ja Kristiina. Erkki oli myynyt Pasalan, ja perhe asui Linnan talossa. Leenan kuolinaika ei ole tiedossa, mutta hän eli pitempään kuin puolisonsa Erkki, joka kuoli 1844. 

Erkki Olavinpojan lapset

1. Matti (s. 1783), Erkin vanhin poika, avioitui Kaisa Kanasen kanssa. Heillä oli ainakin neljä lasta. Pasalasta lähdettyään perhe asui muutaman vuoden torpparina Alvajärven Särkilahdessa. Vuonna 1842 Matti osti Elämäjärveltä Panninniemen talon. Se siirtyi Matin pojan aikana pois suvun omistuksesta.

2. Antti (s. 1784) asui puolisonsa Beada Variksen kanssa Seläntauksen Korpisenmäen uudistilalla. Heillä oli neljä lasta.

3. Heikki (s. 1789) jäi asumaan Pasalaan. Hän osti isältään osan tilasta. Heikin puoliso oli Anna Jämsen. Pariskunta oli lapseton.

4. Erkki (s. 1802) tuli vävyksi Alvajärven Paanalaan vuonna 1832. Hänen puolisonsa oli Erkki Tenhusen ainoa lapsi Susanna Tenhunen. Appi lahjoitti osan tilasta vävylleen ja myöhemmin myi loppuosan. Erkki viljeli Paanalan tilaa. Hän oli myös kirkkoväärti ja toimi vähän aikaa jyvälainaamon hoitajana. Erkille ja Susannalle syntyi kaksitoista lasta, joista kymmenen eli aikuiseksi. He kaikki avioituivat Pihtiputaalle. Paanalan tila on edelleen Tiaisen suvulla.

5. Juho (s. 1811) oli Erkki Olavinpojan ja Leena Pasasen vanhin lapsi. Hän asui perheineen Seläntauksessa (Linnan Hassisessa). Puolison etunimi oli Maria, mutta muuta tietoa ei hänestä ole löytynyt. Heillä oli ainakin kolme lasta, joista Juho jäi hoitamaan kotitaloa, tytär Helena avioitui Pihtiputaan Mäenpäähän ja Erkki kuoli nuorena.

6. Elias (s. 1812) asui myös Linnan Hassisessa puolisonsa Brita Sofia Purasen kanssa. Lapsia oli seitsemän. Heistä Simo jäi perheineen asumaan Linnanperälle ja Leena Sohvia avioitui Pihtiputaan Kankaan taloon. Kaksi lapsista muutti Viitasaarelle. Elias kuoli v. 1889, ja hänen kuolinsyynsä oli vanhuus.

7. Kustaa (s. 1814) asui vaimonsa Sohvia Häkkisen kanssa ensin Viitasaaren Keitelepohjassa Niinimäen talon Järvenpään torpassa. Heille syntyi ainakin seitsemän lasta. Kaksi vanhinta lasta hukkuivat 26.10.1863: 24-vuotias Leena ja 22-vuotias Juho. Perhe muutti v. 1865 Alvajärvelle Kustaan velipuolen Erkin torppariksi Paanalan Raudanjoen torppaan. Kustaa kuoli v. 1884 keuhkokuumeeseen.

8. Mikko (s. 1824) asui torpparina Pihtiputaan Mäenpäässä vaimonsa Anna Kaisa Pekkarisen kanssa. Heillä oli yhdeksän lasta. Vuonna 1885 riehunut tulirokkoepidemia vei saman kuukauden aikana tästä perheestä kolme lasta.

9. Kristiina-tytär asui vielä vuonna 1844 vanhempiensa kanssa. Hänen myöhemmistä elämänvaiheistaan ei ole löytynyt tietoa.

Antti Olavinpoika (s. 1763)

Henkikirjojen mukaan Antti oli torpparina Pihtiputaan Pellonpään talon Ritoniemen torpassa. Asutuksen yleisluettelossa Antti ja Maria näkyvät torpparina siellä vuodesta 1804 alkaen. Antin puoliso Maria Matintytär Paananen (s. 1772) oli kotoisin Viitasaarelta Koliman Pietilästä.

Antilla ja Marialla oli ainakin viisi lasta: Matti, Antti, Enok, Petter ja Johan. Lapsista Enok ja Johan asuivat vanhempiensa kanssa Ritoniemessä. Enok jatkoi isänsä jälkeen isäntänä Ritoniemessä, ja Johanille erotettiin Ritoniemestä Ahon tila. Antti Olavinpojan tarkka kuolinaika ei ole tiedossa. Henkikirjojen perusteella hänen kuolemansa näyttää ajoittuvan vuoteen 1840. Maria-äiti eli poikiensa syytinkiläisenä vielä 1850-luvulla.

Antti Olavinpojan lapset

1. Matti syntyi v. 1796. Hän meni naimisiin Alvajärveltä kotoisin olevan Maria Ristina Heikintytär Laahasen kanssa ja oli ensin vävynä ja myöhemmin isäntänä Alvajärven Talvilahdessa. Matti ja Maria lunastivat Talvilahden perintötilaksi vuonna 1849. Heillä oli kuusi lasta. Matti kuoli v. 1854 ja Maria v. 1882. Hänen kuolinsyykseen kirkonkirjoihin on merkitty vanhuus.

2. Antti syntyi vuonna 1798, mutta häntä ei näy myöhemmin henkikirjoissa. Hän todennäköisesti kuoli lapsena.

3. Enok (s. 1800) asui isän ja äitinsä kanssa Seläntauksen Ritoniemessä. Isänsä kuoleman jälkeen hän hoiti isännyyttä siellä kuolemaansa asti. Puoliso oli nimeltään Beada Heikintytär Veteläinen. Heillä oli kolme lasta. Enokin kuolema ajoittuu 1850-luvulle. Vanhin poika Antti Enokinpoika jatkoi isänsä jälkeen isäntänä. Myöhemmin tila on siirtynyt pois suvun omistuksesta.

4. Petter (s. 1809) asui henkikirjojen mukaan perheineen 1830–1840-luvulla muunmuassa Alvajärvellä Kivipurolla ja sitten Säkkärämäellä 1850–1861. Vuonna 1862 hän muutti asumaan Alvajärven Talvilahteen. Petter osti itselleen toisten osuuksia tilasta: Matin Maria-vaimon ja Greta-tyttären osuuden vuonna 1861 ja Antti Matinpojan osuuden vuonna 1862. Hän oli Talvilahden isäntänä kuolemaansa saakka, vuoteen 1868. Puoliso Maija Liisa Heikintytär Hakonen syntyi 1817 ja kuoli 1886. Hänen kuolinsyykseen on merkitty turvotus. Heillä oli kuusi lasta.

5. Johan (s. 1815) asui vanhempiensa ja Enok-veljensä kanssa Ritoniemessä. Hänen puolisonsa oli Stina Simontytär Hämäläinen. Ritoniemi jaettiin Enokille ja Johanille v. 1847. Johanin talon nimeksi tuli Aho, jonka hän lunasti perintötilaksi vuonna 1861. Johanilla ja Stinalla oli kolme poikaa Heikki, Johan, Enok ja tytär, joka kuoli nuorena. Isä-Johan kuoli vuonna 1878. Äiti-Stina oli kuollut jo vuonna 1864. Aho on edelleen Tiaisen suvulla.

Abraham Olavinpoika (1777–1838)

Pihtiputaalle tultuaan Abraham asui muutaman vuoden Pihtiputaan Pasalassa. Sieltä hän muutti Viitasaarelle Keitelepohjan Niinimäen talon torppariksi ja meni vuonna 1810 naimisiin Anna Matintytär Kumpulaisen (s. 1779) kanssa. Heillä oli viisi lasta, joista yksi kuoli nuorena. Abraham kuoli Viitasaaren Niinilahdessa vuonna 1838 punatautiin.

Abraham Olavinpojan lapset

1. Matti (s. 1817) asui Keitelepohjan Niinimäen talossa. Hänen vaimonsa oli Stina Kaisa Ruuska (1820–1868). Matti muutti Pihtiputaalle Sydänmaan Uusitaloon vuonna 1873. Seuraavana vuonna hän kuoli. Pariskunnalla oli viisi lasta, joista kaksi kuoli pienenä.

2. Maija Stina (s. 1811) avioitui Viitasaarelle. Ensimmäinen puoliso oli Johan Erkinpoika Hakonen ja toinen puoliso Sakari Kustaanpoika Paananen. Maija Stinalla oli kuusi lasta.

3. Anna Sofia (s. 1814) muutti Pihtiputaalle ja meni naimisiin Muurasjärven Lahnamäestä kotoisin olevan Juho Häkkisen (s. 1816) kanssa vuonna 1838. Heillä oli kuusi lasta, jotka jäivät asumaan Muurasjärvelle.

4. Justiina (s. 1822) vihittiin ensimmäiseen avioliittoon vuonna 1864 Pihtiputaan Seläntauksen Pitkäkankaalta kotoisin olevan Johan Kanasen kanssa. Tämä avioliitto oli lyhyt, sillä puoliso kuoli jo vuonna 1867. Justiinan toinen puoliso, leski Juho Turpeinen oli Muurasjärvi Lehdon talosta. Kummastakaan avioliitosta ei ollut lapsia.

                       

Vappu (s. 1765)

Vappu meni vuonna 1789 naimisiin Matti Antinpoika Oxkosken (Ukskosken) kanssa. Heille syntyi yhdeksän lasta, joista ainakin kaksi kuoli pienenä. Perhe näkyy vielä Perhon rippikirjassa vuosina 1806–1812. Seuraava merkintä perheestä löytyikin Viitasaaren käräjäoikeuden pöytäkirjasta vuodelta 1831. Siinä oli lahjakirja, jolla Heikki Varis Pihtiputaalta lahjoittaa vaimonsa Vappu Olavintytär Tiaisen kanssa poikapuolelleen Johan Matinpoika Ukskoskelle omaisuutensa palkkioksi hyvästä hoidosta. Ilmeisesti Vapun ensimmäinen puoliso oli kuollut, ja Vappu oli tullut perheensä kanssa Pihtiputaalle ja avioitunut siellä Heikki Laurinpoika Variksen kanssa.

Brita Stina (s. 1769)

Brita Stina vihittiin avioliittoon 6.4.1795 Pihtiputaan Provastista kotoisin olevan Paavo Paavonpoika Paanasen kanssa. Paavo myi osuutensa Provastin talosta. Kun hän muutamaa vuotta myöhemmin vuonna 1826 kuoli, siirtyi Brita lastensa kanssa Alvajärvelle Särkilahteen torppariksi. Vuonna 1832 Brita luopui torpasta ja myi irtaimiston Matti Erkinpoika Tiaiselle. Tämän jälkeen asiakirjoista ei ole löytynyt tietoa Britan elämänvaiheista. Britalla ja Paavolla oli viisi lasta, joista yksi oli kuollut pienenä. 

Sohvia (s. 1771)

Sohvia löysi puolisonsa Kustaa Laurinpoika Variksen Pasalan naapurista, Saparoniemestä. Heille ehti syntyä vain yksi tytär, Kaisa. Sohvia kuoli 30-vuotiaana. Myöhemmin Kustaa avioitui uudelleen.

Tiaisten asuinpaikkoja Pihtiputaalla 1800-luvun alkupuolella:

Pihtipudas kk: 1. Pasala,  2. Saparoniemi, 3. Mäenpää, 4. Kangas, 5. Provasti

Seläntaus: 6. Linna, Hassinen, 7. Korpisenmäki, 8. Ritoniemi, 9. Aho

Alvajärvi: 10. Talvilahti, 11. Paanala, 12. Särkilahti

Muurasjärvi:  13. Lahnamäki, 14. Lehto

Elämäjärvi: 16. Panninniemi

Sydänmaa: 15. Uusitalo